Perheoikeudelliset palvelut

Perheoikeudellisilla palveluilla turvataan lapsen hyvinvointi ja tasapainoinen kehitys esimerkiksi silloin, kun vanhemmat eroavat. Palveluilla tarjotaan apua lasta koskevien sopimusten ja selvitysten kanssa esimerkiksi isyyteen, lapsen huoltoon ja elatukseen liittyen.

Lastenvalvoja

Lastenvalvoja auttaa isyyden vahvistamiseen, selvittämiseen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen sekä elatustukeen ja -apuun liittyvissä asioissa sekä keskusteluapua ja neuvontaa eroon liittyen.

Näin valmistaudut lastenvalvojan tapaamiseen

Lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa asianosaisia ja sopijapuolia ovat vanhemmat. Lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyvissä asioissa sopimus voidaan tehdä myös vanhempien ja muun henkilön välillä (oheishuolto).

Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä, vaan sopimusneuvottelut käydään sopijapuolten, pääsääntöisesti siis vanhempien kesken. Lastenvalvoja avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatii vanhempien sopimista asioista täytäntöönpanokelpoisen ja lapsen edun mukaisen asiakirjan.

Lapsen asioista sovittaessa lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja punnita eri vaihtoehtoja ennen muuta lapsen kannalta ja harkinnassa on tärkeää ottaa huomioon, kuinka lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten.

Lapsen näkemys tulee huomioida

Uudistettu lapsenhuoltolaki astui voimaan joulukuun alussa 2019. Se parantaa lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn.

Ennen lastenvalvojan luo tuloa vanhempien tulee keskustella lapsensa kanssa hänen ajatuksistaan (iän ja kehitystason mukaisella tavalla)

• asumisestaan
• toisen vanhemman tapaamisista

Lapsen näkemyksen selvittäminen on ensisijaisesti lapsen huoltajien velvollisuus, ja lastenvalvojan on varmistettava, että lapsi on saanut ilmaista näkemyksensä. Vanhempien tulee esittää lapsen näkemykset lastenvalvojalle vanhempien tapaamisella.

Lastenvalvoja voi vanhempien tapaamisen jälkeen tarvittaessa tavata lasta ja keskustella hänen kanssaan, jos lastenvalvoja arvioi, että se on tarpeen lapsen mielipiteen selvittämiseksi ja jos lapsi tähän suostuu. Lapsen tapaaminen edellyttää aina kummankin vanhemman ja lapsen huoltajien suostumusta lapsen tapaamiseen.

Lapsen isyys

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys vahvistetaan joko tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys on mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää.  Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti lastenvalvojalle. Isyyttä ei voida vahvistaa ennen kyseisen määräajan päättymistä (huomioitava kastejuhlaa suunniteltaessa).

Ennen vauvan syntymää neuvolassa tunnustettu isyys tekee isästä automaattisesti myös lapsen huoltajan, joten erillistä sopimusta lapsen huollosta ei tarvitse tehdä.

Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isyyden selvittämistä on luovuttu uuden isyyslain myötä. Tämä vahvistaa lapsen oikeutta saada tietää molemmat biologiset vanhempansa. Lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, on oikeus sekä pyytää että kieltää isyyden selvittäminen.

Kun isyys on epäselvä tai muutoin vanhempien niin halutessa, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona. Lapsen syntymän jälkeen lastenvalvoja lähettää kutsun äidille isyyden selvittämiseen, jos isyyttä ei ole tunnustettu äitiysneuvolassa.

Jos biologista isyyttä selvitetään oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella, tutkimusta varten tarvittava näyte otetaan lastenvalvojan luona suun limakalvolta. Näytteen ottaa tutkittava itse lastenvalvojan valvonnassa. Näyte otetaan äidistä, lapsesta ja mahdollisesta isästä.

Isyyden vahvistamista koskevan päätöksen tekee maistraatti. Vahvistamisessa lapsen ja isän välille syntyy oikeudellinen sukulaisuussuhde. Lapsi saa perintöoikeuden isänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen. Lapsella on oikeus isänsä sukunimeen. Lapsella on oikeus saada elatusta isältään 18 ikävuoteen asti ja myös tämän jälkeen koulutustaan varten, jos sitä pidetään kohtuullisena. Jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, lapsella on oikeus saada lapselle kuuluvaa perhe-eläkettä. Lapsella on oikeus tavata isäänsä, silloin kun lapsi ja isä asuvat erillään.

Lapsen äiti voi hakea lapsen elatukseen Kelalta elatustukea, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Erillään asuvat vanhemmat voivat sopia siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu ja miten lapsi tapaa toista vanhempaansa. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata muualla asuvaa vanhempaansa. Sopimus tapaamisoikeudesta voi olla myös määräaikainen.

Vanhemmat voivat sopia siitä, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle. Huoltajan oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Huoltajalla on vastuu lapsen hyvinvoinnista ja hänellä on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista. Huoltaja päättää lapsen päivähoidosta, koulusta, lapsen etu- ja sukunimestä, uskonnosta, passiasioista, terveyden- ja sairaanhoidosta, äidinkielestä ja lapsen omaisuuden käytöstä. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Yhteishuollossa huoltajat vastaavat yhdessä näistä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset.

Lasta koskeva sopimus, jonka viranomainen on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös.

Vanhemmat voivat tehdä riita-asiassa myös hakemuksen tuomioistuimeen päätöksen saamiseksi. Tuomioistuin pyytää riita-asiassa harkintansa mukaan olosuhdeselvityksen. Nopeasti ratkaisua vaativissa lapsen riita-asioissa vanhemmat voivat hakea tuomioistuimelta väliaikaismääräystä, mikä on voimassa tuomioistuimen lopulliseen päätökseen tai vanhempien välisen sopimuksen vahvistamiseen saakka.
Mikäli vanhempi ei neuvotteluista huolimatta noudata vahvistettua sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta, vanhempi voi hakea täytäntöönpanoa kirjallisesti tuomioistuimelta.

Lapsen elatus

Lapsen vanhemmat voivat tehdä elatussopimuksen, jos vanhempi ei asu lapsen kanssa tai vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. Lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta molemmat vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan. Elatussopimus voidaan tehdä siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai määräaikaisesti voimassa olevaksi.

Vahvistettua elatussopimusta voidaan myös muuttaa, ja se edellyttää kummankin sopijaosapuolen suostumista uuteen sopimukseen. Lastenvalvoja vahvistaa elatussopimuksen, jos se on tehty elatuslain mukaisesti ja elatusapu on kohtuullinen, kun otetaan huomioon lapsen oikeus riittävään elatukseen ja vanhempien elatuskyky. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen elatusta koskevassa asiassa, lapsen edustaja voi nostaa lapsen puolesta elatuskanteen tuomioistuimessa.

Elatusapu on viivästyskorollinen, ja sitä koskee indeksikorotuslain mukaiset korotukset.  Elatusvelvollinen huolehtii vuosittain tammikuussa siitä, että elatusapusummaan tulee indeksin mukainen korotus. Korotetusta summasta ei tarvitse erikseen tehdä uutta sopimusta.

Viranomaisen vahvistama elatussopimus on täytäntöönpanokelpoinen. Jos lapsesta erossa asuva vanhempi ei maksa vahvistettua elatusapua, lapsen edustaja tai lapsi voi hakea sitä maksettavaksi ulosottoteitse tai elatustukena Kelalta.

Lastenvalvojalla on käytössään Kansallinen Tulorekisteri ja Kelan tietojärjestelmä Kelmu, josta viranhaltija voi tarkistaa asiakkaan tiedot.

Koulutusavustus

Lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada koulunkäynnin perusteella koulutusavustusta vanhemmiltaan, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Koulutuskustannuksiin luetaan myös koulutuksen aikaiset elinkustannukset. Koulutusavustuksen määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä