Porukassa on voimaa ja tukea, mutta myös ongelmia
Vuokra maksamatta, kodin välittömässä läheisyydessä erilaista ilkivaltaa, kehotus kerätä kamat ja poistua on jo saatu. Asumishistoriasta löytyy yksi aiempi häätö maksamattomien vuokrien vuoksi ja lopulta käräjäoikeus määräsi asunnon tyhjennettäväksi.
Vaikka juuri nyt pään päällä on katto ja lämmintä piisaa, vuodenvaihteessa uhkaa uusi lähtö. 27-vuotias Riina (nimi muutettu) on kohta taas asunnoton.
Kymmenen vuotinen päihdehistoria on kierre, josta ei helpolla kiemurtele kuiville. Se näkyy ja kuuluu nykyisessä asumuksessa.
”Itse asiassa nyt kun täällä on epäsiistiä, se kertoo siitä, etten ole käyttänyt päihteitä. Se menee päinvastoin kuin alkoholisteilla. Alkoholisti sotkee kännissä ja huumeiden käyttäjä siivoaa piripäissään. Selvänä passivoituu, eikä jaksa siivota, mutta muuten selvän jakson aikana elämme täällä kuin ketkä tahansa aikuiset”, Riina kertoo.
Riina tuntee itsensä herkästi yksinäiseksi. Tämä on monessa mielessä kirous, sillä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän välivuokrauksen säännöt sanovat, ettei Riina saisi majoittaa asunnossaan muita.
Haastatteluhetkellä Riinan luona on Essi (nimi muutettu), jolla ei ole omaa asuntoa. Vaikka kaksikko viettää aikaa yleensä ihmisiksi, katselee telkkaria ja tekee ruokaa, tämäkin rikkoo aiemmin tehtyä sopimusta.
”Riina sai aiemmin käräjäoikeuden määräämän häädön viime joulukuussa ja hän oli vaarassa jäädä asunnottomaksi. Hyvinvointikuntayhtymä hankki hänelle asunnon välivuokrauksella. Me maksamme kulut ja teemme Riinan kanssa välivuokraussopimuksen ja hän maksaa vuokransa meille. Tällä järjestelyllä Riina pääsi nykyiseen asuntoonsa”, Heli Haverinen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän asumissosiaalityöstä kertoo.
Välivuokraus on viimesijainen asumisen tukimuoto, jossa säännöt ovat simppelit. Aiempia rästejä lyhennetään, uudet maksut maksetaan. Kun vuokranmaksu hoituu ajallaan, eikä asumisesta aiheudu häiriöitä, kaikki on hyvin. Tämä ei kuitenkaan sujunut, sillä Riinan luona on riittänyt monenmoista liikennettä.
”Kavereita käy, vaikka itse sanon, etten ottaisi väkeä sisälle. Porukkaa voi pyöriä paljon ja osa tekee mitä sattuu. Kesäisin on enemmän liikennettä”, Riina myöntää.
Vieraat – usein kutsumattomat ovat rikkoneet taloyhtiössä paikkoja, mikä harmittaa sekä vuokranantajaa, välivuokrasopimuksen tehnyttä kuntayhtymää että vuokralaista itseään. Vastuu kaatuu Riinan niskaan, vaikkei hän itse ole mitään rikkonut.
Mutta mikä neuvoksi? Onko peli nyt käytännössä pelattu?
”Jotta häätö voidaan peruuttaa, se vaatisi Riinalta sitoutumista päihdepalveluihin, jolla hoidettaisiin varsinaista ongelmaa. Laitoskuntoutus olisi alkuun paras vaihtoehto. Kun sitoutuu päihdepuolelle hoitamaan tätä ongelmaa, asuminen voisi jatkua. Nykyinen meno sen sijaan ei voi jatkua”, Haverinen kertoo.
Riinan historia on raju ja päihteet ovat kuuluneet hänen elämäänsä kauan. Luottotiedot ovat menneet ja kyseenalainen maine vuokralaisena on kantanut kauas. Nyt kun välivuokraus uhkaa kaatua, tulevaisuus asunnottomana ei näytä hyvältä.
”En haluaisi pyöriä tässä porukassa, mutta se on tavallaan ainoa vaihtoehto. Meno rauhoittuu aina syksyllä, kun porukka ei kulje kuten kesäisin. Ymmärrän myös vuokranantajaa, mutta onhan se niinkin, ettei meidän sakkia koske samat säännöt kuin muita. Yksi illanvietto johtaa aina varoitukseen, vaikkei suurempaa häiriötä edes tulisi.”
Kuntayhtymän asumissosiaalityö on kannustanut Riinaa hillitsemään aiemmissa asunnoissa tutuksi tullutta ylimääräistä rumbaa.
”Yksinäisyys tulee lopulta ja kun sisään päästää kavereita, joukko äkkiä kasvaa. Ja onhan se julmaa jos kello 2 yöllä on kaveri ovella, joka sanoo, ettei ole paikkaa mihin mennä. Ei sitä yöhön voi lähettää,” Riina huokaa.
Riina on luonteeltaan selvästi auttavainen ja kaveriporukassa pätevät monenmoiset kirjoittamattomat yhteistyö- ja avunantosopimukset. Se kenellä on rahaa, hakee ruokaa. Jos rahaa on vähän enemmän, hommataan yhdessä päihteitä.
”En tiedä mikä olisi ratkaisu. Jos kaikilla olisi asunto, ei sakki kokoontuisi yhteen paikkaan. Yleensä me vaan katsellaan telkkaria, tehdään ruokaa ja saatetaan leipoa. Tänään en ole käyttänyt päihteitä, mutta elämässä ne ovat. Yleensä se on piriä, mutta kannabista käytetään myös.”
Päihdeongelmaisen päivärytmi poikkeaa huomattavasti kahdeksasta neljään -elämään tottuneista kansalaisista. Yleensä päivät nukutaan ja yöt valvotaan.
”Normit ovat liian tiukat. Kuntouttava työtoiminta ja kaikki muukin tapahtuu aikaisin aamulla. Minulla on ollut ekaluokasta lähtien ongelmana, etten herää aamulla.”
Voisivatko palvelut jalkautua laajemmin asiakkaiden koteihin virka-ajan ulkopuolella. Kun asiakkaalla ei välttämättä ole puhelinta, kalenteria tai kelloa autosta puhumattakaan, kotiin annettava tuki voisi työntää edes vähän elämäntielle osuneesta kuopasta ylöspäin.
”Jos palvelu jalkautuisi asumissosiaalityön tapaan, olisi se monella tapaa parempi”, Riina esittää.
Jalkautettavaa toimintaa voisi olla sosiaali- ja päihdepalvelut. Heli Haverisen mukaan kulttuurinmuutos olisi suuri, mutta ideana jopa kokeilemisen arvoinen.
”Asiakkaalla ei ole puhelimessa saldoa, eli hän ei voi soittaa. Verkkopankkitunnuksia ei ole. Ei myöskään ole ajokorttia tai muuta henkilöllisyystodistusta, jolla voisi hakea niitä tunnuksia. Vanhempi asiakas ei edes näe, koska hänellä ei ole ehjiä silmälaseja. Nettipalvelut eivät yleensä käy tälle kohderyhmälle. Vaikka uusimme useinkin asiakkaillemme henkkareita ja verkkopankkitunnuksia, palvelua voisi kehittää tavallisen virkarytmin ulkopuolelle, Heli Haverinen myöntää.
Riina näkee, että yhteiskunta ja yksilöt voisivat säästää paljon jos erilaisia taitoja opetettaisiin jo ennen kuin ihminen on omillaan ja oman onnensa nojassa.
”Asumiseen liittyviä taitoja pitäisi opettaa jo yläasteella kaikille. Miten maksetaan laskut ja mitä seuraa jos niitä laskuja ei maksa. Siinä näkisi jo yläasteella, että ketkä tarvitsevat tukea. Eikä oleteta, että kaikki aikuiset pystyvät toimimaan. Jos ei osaa, niin sitten syyllistetään ja äkkiä tulee tunne, ettei elämässä onnistu mikään. Meillä pitäisi olla enemmän tämän kaltaista toimintaa kuin asumissosiaalityö. Kukaan ei ole aiemmin käynyt luonani katsomassa miten kotona menee tai onko vuokrat maksettu. Tukea voisi saada jo ennen kuin on saanut sen maksuhäiriömerkinnän”, Riina huomauttaa.
