Hoivaa, hoitoa ja paljon erilaisia virikkeitä
Omaishoitajana toimiminen on 24/7 -työtä. Potilas on läsnä jatkuvasti, eikä päivä pääty kello 16 kellokortin leimaamiseen. Vaikka usein hoidettava on oma puoliso tai vastaava läheinen ihminen, on hoitajan päästävä välillä vapaalle. Sen sanoo paitsi järki, myös Suomen laki.
Pitkän uran työuran tehnyt entinen kiinteistövälittäjä Päivi Viljamaa-Määttä on yksi heistä, jotka astuvat tässä kohtaa kuvaan. Raahessa asuva Viljamaa-Määttä suoritti perhehoitajan valmennuksen ja ensimmäiset raahelaiset asiakkaat tulivat hänen kotiinsa toukokuussa.
”Tarjoan asiakkaalle helppoa lomajaksoa omassa kodissani. Asiakkaita on maksimissaan kaksi kerralla ja asiakas tulee neljäksi vuorokaudeksi kerrallaan. Tällä hetkellä minulla on kaksi säännöllistä asiakasta ja hyvin on mennyt”, Viljamaa-Määttä kertoo.
Molemmat vakioasiakkaista ovat ikääntyneitä miehiä.
”Järjestän kaikenlaista tekemistä asiakkaan jaksamisen mukaan. Välillä on sytytetty grillikatokseen tulet ja paistettu makkaraa. Eräharrastustaustainen ikäihminen halusi heti mennä kipinämikoksi ja hän koki sen hyvin tärkeäksi tehtäväksi”.
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän vuoro- ja perhehoidon ohjaaja Mira Tiainen näkee, että Viljamaa-Määtän kaltaiset ihmiset ovat todella arvokas apu hoitotyön kasvavassa resurssipulassa.
”Lisääkin saisi olla. Pidämme ikäihmisten perhehoidosta tiedotustilaisuuden Raahessa ja jos uusia hoitajia olisi tulossa, järjestämme valmennuksen Raahessa. Omaishoitajat tarvitsevat lomaa. Omaishoitajan vapaa on lakisääteinen ja jokainen myös ansaitsee välillä vapaata”, Tiainen kertoo.
Ikäihmisten perhehoito tarjoaa omaishoitajan vapaapäivien lisäksi muun muassa omaishoidon sijaishoitoa tai tukea toipilasaikana ennen kotiutumista sairaalahoidon jälkeen.
”Tarve on myös kiertäville perhehoitajille. He menevät omaishoidettavan kotiin ja auttavat siellä. Tällainen hoitomuoto sopii esimerkiksi silloin, jos hoidettava ei voi tai ei halua lähteä kotoaan muualle, Tiainen jatkaa.
Perhehoitaja saa valmennuksessa kaikki valmiudet työhönsä. Myös lääkeluvat pitää tenttiä, koska ikäihmisillä on monesti useita päivittäin otettavia lääkkeitä.
”Perhehoitaja antaa tarvittavat lääkkeet, mutta hän voi saada halutessaan myös kuntayhtymän kotihoidon apua. Ennestään ei tarvitse olla hoitoalan koulutusta, mutta valmennus pitää suorittaa, Tiainen jatkaa.
Päivi Viljamaa-Määttä kertoo, että hänellä on tapana selvittää asiakkaan taustat jo ennen kuin he tulevat hoitoon. Näin päiväohjelmaa on helpompi suunnitella ja samalla pystyy miettimään myös neljän päivän ruokalistaa.
”Allergiat pitää tietysti selvittää, mutta ruuanlaiton kanssa olen aika luottavainen, että teen maukasta ruokaa. Tietysti ruuan koostumus on hyvä olla sellainen, että ruoka on helposti nieltävä.”
Osalle meistä oma koti on sellainen paikka, joka on oma sinne ei mielellään ihan ventovieraita majoiteta. Viljamaa-Määttä näkee tilanteen juuri päinvastoin, sillä hän haluaa tehdä perhehoitaja työtä nimenomaan kotona.
”Asiat sujuvat paremmin täällä, kun tiedän tarkalleen missä mitäkin on. Muualla oleminen veisi varmasti enemmän energiaa. Meillä on täällä kuntopyörää, jumppavälineitä ja taidetarvikkeita. Eivät asiakkaat vaadi mitään erikoista.”
”Yhden vanhuksen kanssa katseltiin Google Maps -sovelluksesta hänen vanhaa kotikatuaan ja oli mahtavaa nähdä, miten hänessä syttyi kipinä. Muisteltiin pitkään mitä kaikkea siinä kadun varrella oli nuoruusvuosina tapahtunut”.
Perhehoito
Perhehoito on ikäihmisen ympäri- tai osavuorokautista hoivaa ja huolenpitoa.
Voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista.
Sopii erityisesti ikäihmiselle, jonka toimintakykyä heikentää muistiin vaikuttava sairaus, iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne.
Perhehoidon järjestämisestä ja valvonnasta vastaa kunta tai kuntayhtymä, joka järjestää myös ennakkovalmennuksen ja riittävän tuen.
Perhehoitaja saa työstään ennalta sovitun palkkion ja kulukorvauksen.
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä pitää ikääntyneiden perhehoidosta infotilaisuuden torstaina 8.9. NeuvoRassissa (Kirkkokatu 28) kello 18 alkaen.
